Getty Images on ajautunut monitahoiseen oikeusriitaan Stability AI:n kanssa, jonka keskiössä on Getty Imagesin tavaramerkkien luvaton käyttö tekoälyn tuottamissa kuvissa. Tapaus tuo esiin kasvavia haasteita immateriaalioikeuksien suojaamisessa digitaalisessa ympäristössä, jossa alkuperäisen sisällön ja algoritmin tuottaman lopputuloksen väliset rajat hämärtyvät yhä enemmän.
Getty väittää, että Stability AI:n kuvien tuottamiseen tarkoitetut mallit luovat sisältöä, jossa Gettyn vesileimaa on manipuloitu. Yhtiö katsoo, että tämä käytäntö aiheuttaa kuluttajissa sekaannusta kuvien lähteestä ja harhaanjohtaa käyttäjiä luulemaan sisällön olevan yhteydessä Gettyyn. Oikeus totesi, että Getty oli esittänyt tavaramerkin loukkausta koskevat väitteensä riittävän selkeästi, mukaan lukien kaupallisen käytön olennaiset elementit ja kuluttajien sekaantumisen mahdollisuuden.
Oikeudellinen ratkaisu käsitteli myös väitettä väärästä alkuperämerkinnästä. Vaikka Stability AI väitti asian olevan pohjimmiltaan uudelleen paketoitu tekijänoikeuskysymys, oikeus totesi riidan ytimen olevan kuvien alkuperä, jota säätelee Lanham Act. Oikeus viittasi käyttäjien raportoimaan sekaannukseen tukena Gettyn kannalle.
Tavaramerkin heikentyminen nousi esiin toisena keskeisenä huolenaiheena. Väitteen tueksi Gettyn oli osoitettava, että sen tavaramerkit ovat "tunnettuja". Oikeus päätteli, että Getty täytti tämän vaatimuksen, viitaten yhtiön maailmanlaajuiseen tunnettuuteen, sen alustalla tehtyjen hakujen määrään sekä kuvien laajaan käyttöön mediassa ja mainonnassa. Vaikka suoraa kuluttajien todistajanlausuntoa ei esitetty, oikeus katsoi esitettyjen tosiseikkojen olevan riittäviä perusteita asian jatkokäsittelylle.
Kalifornian epäreilua kilpailua koskevan lain nojalla oikeus totesi, että Gettyn väitteet oli esitetty riittävän yksityiskohtaisesti. Se huomautti, että Stability AI:n toiminta voisi harhaanjohtaa kuluttajia ja tarjota epäoikeutetun kilpailuedun hyödyntämällä Gettyn vakiintunutta mainetta. Oikeus korosti, että tällainen toiminta voi muodostaa sekä epäreilua että petollista käytäntöä.
Huomionarvoista on, että oikeus hylkäsi Gettyn väitteen väärästä tekijänoikeuden hallintatiedosta DMCA:n nojalla. Päätöksessä todettiin, että Getty ei ollut pystynyt osoittamaan tarvittavaa aikomusta peittää tai edistää loukkausta. Oikeus painotti, että aikomus on osoitettava selkeästi jo kannevaiheessa, mitä Getty ei onnistunut tekemään.
Tämä tapaus korostaa yritysten kriittistä tarvetta valvoa immateriaalioikeuksiaan nopean teknologisen kehityksen ympäristössä. Tekoälyjärjestelmien kehittyessä ennakoivan suojauksen ja oikeudellisen valppauden merkitys korostuu entisestään.